Suomen saunaperinteet ja kylpykulttuuri takaavat paljun suosion

Paljujen suosion kasvuun on suurelta osaltaan vaikuttanut hintojen lasku tarjonnan kasvaessa. Muutenkin valikoima on laajentunut. Palju on eräänlainen allas, jota varten tontille ei tarvitse tehdä perustuksia, eikä kaivaa kuoppaa paljun asentamiseksi. Paljuja kutsutaan myös kylpytynnyreiksi, minkä lisäksi markkinoidaan saunapaljuja. Suomessa paljuja arvioidaan olevan jo 30 000- 40 000 kappaletta. Uusille tonteille niitä varten piirretään valmiita sijoituspaikkoja.

Suomalaisten sosiaalinen saunakulttuuri ja vesistöjen runsaus ovat pedanneet paljuille tilausta, sillä vesielementti ja seurustelu liitetään luontevasti yhteen. Toisaalta paljuissa rentoudutaan yksinkin, korkeintaan perheen kesken. Ne vievät vähemmän tilaa kuin uima-altaat ja tarvittaessa toimittavat porealtaankin virkaa. Monikäyttöisen paljun helppous ja käytettyjen paljujen lisääntyminen markkinoilla ovat tuoneet paljut monien sellaistenkin ulottuville, jotka vielä muutama vuosi sitten eivät olisi taloudellisista syistä voineet panostaa paljun hankintaan.

Paljujen valikoima ja tärkeimmät seikat paljun valitsemisessa

Suurimmaksi osaksi paljut ovat puulämmitteisiä, joten niiden sijainnissa on huomioitava paloturvallisuus. Sähkölämmitteisten paljujen kohdalla on muistettava vikojen mahdollisuus, joten turvaväli rakennuksiin on säilytettävä sähkölämmitteistenkin paljujen osalta. Paljut valmistettiin aiemmin puusta. Hygienia- ja kestävyyssyistä materiaali on vaihtunut muoviin, lasikuituun ja alumiiniin.

Palju täytetään vedellä, joten paljun hankintaa suunnitellessa on tärkeää ennalta päättää, mitä tehdään parhaimmillaan 1500 litralle käytettyä vettä paljuilun jälkeen. Yleensä paljun vesi käytetään vain kerran, jolloin siihen ei lisätä kemikaaleja, joten käyttövesi voidaan laskea suoraan vesistöön tai ojaan. Niissä paljuissa, joissa vesi hyödynnetään uudelleen, puhdistetaan paljun sisältö samalla tavoin kuin uima-altaat. Kemikaalipitoista vettä ei voida päästää luontoon, joten palju on tyhjennettävä viemäriin.

Paljun suosio selittyy Suomen sääolosuhteilla

Vesi on Suomessa olennainen elementti. Ilmaston vuoksi Suomessa päästään nauttimaan vesistöistä valitettavan lyhyitä ajanjaksoja vuodessa, mutta palju on käytettävissä ympäri vuoden. Kuumina kesinä paljussa istuskelu viilentää ja raikastaa piristävästi. Syksyn saapuessa ulkoilmasta nautitaan pitempään, jos palju on katettu. Silloin lämmitetyssä vedessä on tunnelmallista viettää aikaa sadesäälläkin. Ukkosella paljua ei tule käyttää. Talvella kovatkaan pakkaset eivät vie iloa paljuilusta, sillä vedessä tarkenee hyvin, vaikka päätä suojaisikin villapipo.

Palju on kätevämpi kuin kiinteä allas

Paljun parhaita puolia on sen kätevä siirrettävyys, jonka ansiosta paljun voi halutessaan vuokrata lyhytaikaiseenkin käyttöön. Palju toimii vetonaulana juhlissa ja sen ympärille on helppoa rakentaa kokonaisia yleisötapahtumia. Suurimpiin malleihin mahtuu kahdeksasta kymmeneen käyttäjää samanaikaisesti. Palju voidaan periaatteessa sijoittaa rantatontin näköalapaikalle yhtä hyvin kuin kaupunkialueellekin vaikka kerrostalon pihaan. Turvallisuutta tulee aina noudattaa paljun käytön suhteen, silloinkin kun se ei ole käytössä.

Paljun suhteen on noudatettava turvallisuusmääräyksiä ja tarkkuutta

Paljun vesi tulisi vaihtaa riittävän usein. Muuten bakteerit ja muu kasvusto alkavat lisääntyä vedessä tehden siitä käyttökelvotonta. Paljun käyttöohjeet on luettava huolellisesti ennen käyttöön ottamista. Paljua ei tule lämmittää ennen kuin se on täytetty vedellä, sillä muuten tuloksena saattaa olla paljun sulaminen. Kun paljua ei käytetä, se on ehdottomasti muistettava peittää kannella. Paikoissa, joissa pienet lapset voivat päästä paljuun, pelkkä kannen käyttö ei välttämättä riitä, vaan palju olisi aina syytä tyhjentää.

Kehitä uimataitoja uima-altaassa

Uimataito ei kuivaharjoittelulla parane, vaan uimataidon kehittäminen onnistuu ainoastaan vedessä. Koska Suomen olosuhteissa uima-aika luonnossa jää uimataidon ylläpidonkin kannalta mitättömäksi, uimamaisteriksi tulemiseen tarvitaan säännöllistä pulikointia uima-altaassa vuoden kaikkina aikoina. Auttava uimataito tosin pysyy, vaikka veteen ei usein pääsisikään. Lihasmuisti on silti olennainen asia uintitaidon kannalta, minkä lisäksi uinti liikuntamuotona ylläpitää yleiskuntoa monimuotoisesti.

Vesiliikunta sopii usein niillekin, joiden liikkuminen on hankaloitunut. Vesi kannattelee vartaloa, joten paino jakautuu tasaisemmin, eikä aiheuta lihaksille ja nivelille samanlaista kuormitusta.

Uimataito hengenpitimiksi

Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitto SUH:in mukaan uimataitoinen ihminen pystyy veteen pudottuaan, pinnalle noustuaan uimaan 200 metriä yhtäjaksoisesti. 50 metrin matkan tulisi sujua selkää uiden. Kyselyiden mukaan aikuisista suomalaisista keskimäärin 68 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Vuosittain Suomessa kuolee hukkumalla 150-200 henkilöä. Uimataitoa on hyvä kartuttaa uimahallissa, vaikka kyseessä olisikin aikuinen uimataidoton. Heillekin järjestetään uimaopetusta, jonka hyöty perustuu siihen, että ulkopuolinen valvoja näkee uimarin liikkeet toisin kuin uimari itse. Pelkän liiketunteen perusteella aloittelijan on vaikea tietää, ovatko hänen liikkeensä oikeanlaisia. Opettaja tai valvoja pystyy ohjaamaan uimaria sanallisesti korjaamaan virheellisiä asentoja ja liikeratoja.

Luotto veteen ja rohkea kokeileminen auttavat alkuun

Valvotuissa olosuhteissa uimista voi kokeilla itsenäisesti osallistumatta ohjattuun uimaopetukseen, mutta silloin mukana on hyvä olla joku mielellään uimataitoinen, joka voi turvata ja kannustaa aloittelijaa. Kokonaan uimataidottomista ja heikosti uintia osaavista vesi saattaa olla pelottava elementti. Perussääntönä voidaan pitää, että kellumista helpottaa huomattavasti, jos keuhkoissa on ilmaa. Silloin ihmisen ei pitäisi vajota pohjaan. Uimahallien altaat ovat siitä oivia harjoittelupaikkoja, että altaan syvään päähän ei ole pakko, eikä suositeltavaakaan mennä räpiköimään ennen kuin taidot ovat karttuneet.

Muista uimahallin säännöt ja allasetiketti

Uimahalleissa tulee ehdottomasti noudattaa kaikkia yleisiä sääntöjä ja ohjeita, jotta jokaisen kävijän kokemus olisi mahdollisimman positiivinen, hygieeninen ja turvallinen. Ennen altaaseen menoa käydään suihkussa peseytymässä. Allas tulee valita oman tason mukaisesti, eikä kovin täydessä altaassa hyödytä uida, koska silloin suurin osa ajasta menee muiden uimareiden varomiseen, eikä taitojen kohentamiseen. Siksi olisikin hyödyllisintä valita ajankohdaksi aika, jolloin altaaseen ei ole tunkua.

Uintitekniikat

Uintitaito kohenee tehokkaasti harjoittamalla kestävyyttä eli pyrkimällä uimaan yhä pidempiä matkoja ja lyhyemmässä ajassa kuin aikaisemmin. Toinen tapa kehittyä uimisessa on ottaa haltuun tekniikka kerrallaan ja keskittyä harjoittelemaan valitsemaansa tekniikkaa, kunnes se on hioutunut vähintään sujuvaksi. Uimatekniikoita ovat krooli, vesipallokrooli, selkäuinti, rintauinti eli sammakkouinti, perhosuinti, koirauinti sekä harvemmin mainittu sculling. Kun krooli on nopein tapa uida ilman apuvälineitä, sculling on hidasta ja sillä tähdätään kehon hallintaan vedessä, mahdollisimman hyvään otteeseen vedestä elementtinä. Juuri veden olomuodon ymmärtäminen ja oman kehon tunteminen auttavat uimataidon omaksumisessa ja parantamisessa. Vedessä pätevät tietyt fysiikan lainalaisuudet, joiden oivaltamisesta on vedessä liikkuessa hyötyä.

Kehotietoisetkin rohkeasti uima-altaaseen

Uimataito on jokaisen perusoikeus ja loistava tapa kohentaa koko yleiskuntoa. Uiminen antaa onnistumisen tunteita. Uimahallien tarkoitus on mahdollistaa uimaharrastus ja uimakykyjen kartuttaminen jokaiselle ihmiselle. Siksi mahdollinen epävarmuus kehostaan ja liiallinen itsekriittisyys kannattaa sivuuttaa. Uimataitojen kehittäminen tuottaa positiivisia tuloksia.

Hyppää altaaseen!

Kukapa ei haluaisi polskia uima-altaassa omalla pihallaan? Niin houkutteleva kuin ajatus onkin, tyrmää moni sen samoin tein liian hintavana ja haastavana projektina, jolloin omassa pihassa polskiminen jää vain kaukaiseksi haaveeksi. Ikioma uima-allas ei kuitenkaan ole ökyrikkaiden yksinoikeus, sillä altaita löytyy monesta eri hintaluokasta. Lisäksi pulikoimaan pääsee hankinnan jälkeen vuodesta toiseen, joten hintavammankin altaan voi ajatella pitkän tähtäimen sijoituksena.

Millainen piha uima-altaalle tarvitaan?

Uima-altaan rakentamiselle on pihassa harvoin muuta estettä kuin se, ettei tilaa ole tarpeeksi. Jos siis pihalla on riittävästi kokoa, saa altaan varmasti paikoilleen. Jos uima-allas on tarkoitus rakentaa pihaan, sujuu projekti helpoiten ja edullisimmin, jos maa on tasainen. Kallioinen piha ei ole este altaan rakentamiselle, mutta rahaa ja aikaa uppoaa tällöin enemmän. Pienemmälle pihalle tai budjetille puolestaan sopii parhaiten kevyempi, siirrettävä allas tai kylpytynnyri, joka ei vaadi pystyttäjältään myöskään rakennusmestarin tietotaitoa.

Sopiva allas jokaiseen pihaan

Allasvalintaa tehdessä on ensin pysähdyttävä miettimään, mitä toivoo valmiilta projektilta. Onko tavoitteena saada pihaan allas, jossa voi toden teolla pitää kuntoaan yllä uimisen ja vesijumpan merkeissä? Siintävätkö haaveissa ennemminkin rentouttavat hetket rankan päivän päätteeksi, vaikkapa poreiden hellässä hieronnassa? Olisiko paras vaihtoehto sittenkin lämpöisessä kylpytynnyrissä lilluttelu vuodenajasta ja lämpötilasta riippumatta? Eri allasvaihtoehdot eroavat toisistaan niin tarjoamiensa mahdollisuuksien, ylläpidon haastavuuden kuin hintojenkin puolesta, joten omien ja perheen toiveiden huolellinen pohtiminen ennen ostopäätöksen tekoa kannattaa.

Maan sisään tehdyssä uima-altaassa onnistuvat kuntouinti ja vesileikit

Erilaisista allasvaihtoehdoista hintavin ja työläin, mutta monen mielestä myös ehdottomasti palkitsevin vaihtoehto on maahan upotettu uima-allas. Maan sisään rakennettu allas on kestävä ja vankkarakenteinen vaihtoehto, jonka käyttöikä voi olla jopa kymmeniä vuosia. Se sopii aktiiviselle käyttäjälle, jolle allas ei ole lillumista vaan liikkumista varten. Pohjatyöt on allasta rakennettaessa syytä tehdä huolellisesti ja oikeaoppisesti, sillä muutoin vaarana on maan painamien rakenteiden vaurioituminen. Uima-allas vaatii myös säännöllistä huolenpitoa, jotta vesi pysyy uimakelpoisena.

Rentouttavia kylpyjä porealtaassa

Ulkoporeallas on suurta uima-allasta edullisempi ja vaivattomampi vaihtoehto. Mikä parasta, se on käyttövalmis vuoden ympäri: avaa vain altaan kansi ja pulahda rentouttaviin poreisiin. Sopivan hemmotteluhetken voi valita nappia painamalla ja mukavalla istuimella kölliessä arkihuolet haihtuvat varmasti taivaan tuuliin. Vannoutuneelle uimarille porealtaasta ei juuri ole iloa, mutta rentouttavaa oleskelua altaaltaan haluaville kyseessä on nappivalinta. Hoitoonkaan ei uppoa suuremmin aikaa tai vaivaa, toisin kuin suurempien uima-altaiden tapauksessa.

Kylpytynnyri tarjoaa edullista pihapulikointia

Jos toiveissa on alkuinvestoinneiltaan edullinen allasvaihtoehto ja rento lilluminen lämpöisessä vedessä, kylpytynnyri on varteenotettava vaihtoehto. Puulla lämmitettävän tynnyrin käyttöön ei tarvita sähköä ja sen voi täyttää myös meri- tai järvivedellä, mikä tekee siitä loistavan vaihtoehdon myös mökkioloihin. Kylpemiset vaativat jonkin verran vaivannäköä, sillä allas on tyhjennettävä ja puhdistettava aina käytön jälkeen. Veden lämmittämiseen kuuluu siihenkin oma aikansa, joten aivan hetken mielijohteesta ei kylpyyn pääse. Kiireettömälle kylpijälle tynnyri tarjoaa kuitenkin rentouttavia hetkiä vuodenajasta riippumatta eikä suuri pihakaan ole välttämätön kompaktia allasta hankittaessa.

Turvallisesti uimaan

Valitsitpa sitten millaisen altaan tahansa, muista sen turvallinen käyttö. Uimaan menoa ei suositella yksin tai muiden tietämättä ja lasten vesileikkejä on aina syytä valvoa. Allas on myös hyvä peittää aina, kun sitä ei käytetä, jotta kukaan ei molskahda veteen vahingossa. Rentouttavia ja turvallisia polskintahetkiä!